Harjoite 1: Mia ja Ali

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:

Ihanneparisuhde minulle on turvallinen, huolehtiva ja rakkaudellinen. Molemmat kumppanit ovat sinut itsensä kanssa ja aikuisella tavalla kehittyneitä huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Samaan aikaan he ovat myös joustavia ja tilannetajuisia ja pystyvät elämään hetkessä avoimina elämälle.

Ihannesuhteessa ollaan tietysti uskollisia toisilleen ja opetellaan olemaan hyviä puolisoita. Asioista jutellaan ja toisen näkemykset otetaan huomioon vaikka niitä ei hyväksyisikään

Tavoitteet:
-avoin keskustelu, en menetä hermojani
-osoitan rakkautta miehelleni tavalla, jota tiedän hänen arvostavan

Mia

Harjoite 1: Anna ja Martti

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:


Annan ihanneparisuhde:

Ihanneparisuhteessani kumppanini huomioisi minua joka päivä jollakin tavalla. Niin, että joka päivä muistaisin, että olen toiselle tärkeä enkä ole vain itsestäänselvyys. En tarkoita mitään jatkuvaa todistelua vaan vilpittömiä omasta sydämestä kumpuavia eleitä arjen keskellä. Ihanneparisuhteessani kokisin, että pyykkäystänini, siivoamistani, ruuanlaittoani, kauppakassien raahaamista ja lapsen hoitamista lähes 24/7 ei pidettäisi itsestäänselvyytenä vaan saisin näistä kiitosta. En tietenkään tee näitä asioita siksi, että joku olisi minulle jatkuvassa kiitollisuudenvelassa, mutta kyllä vilpitön kiittäminen lämmittäisi sydäntäni.

Ihanneparisuhteessani kumppanini näkisi välillä vaivaa minun vuokseni, hän keksisi kenties jotain yllätävää ja suloista ihan vain siksi, että olen hänelle niin tärkeä ja rakas. Tämän ei tarvitse olla rakkauskirjettä kummoisempi, sänkyyn kannettu aamupala tai se, että saisinkin yllättäen nukkua aamulla pitkään heräten vihdoin valmiiksi katettuun aamupalapöytään ajavat saman asian. Spontaanit eleet ja teot kuuluisivat myöskin ihanneparisuhteeseeni. Halaukseen rutistaminen ihan yllättäen, suudelma ruokakaupan hyllyjen välissä tai vaikka kuppi kuumaa kaakaota valmiina odottamassa olohuoneen pöydällä, kun tulen suihkusta. Pieniä eleitä siis, mutta niin tärkeitä muistuttamaan, että olen tärkeä ja kuljen toisen ajatuksissa koko ajan. Haluaisin, että minulla olisi aina se tunne, että minun hyvinvointini ja jaksamiseni olisivat jollain tavalla etusijalla kumppanini ajatuksissa.

Ihanneparisuhteessa minua kannustettaisin pitämään unelmistani kiinni, sanottaisiin ajatuksilleni ja suunnitelmilleni mielummin "ehkä" kun "ei". Minulla olisi tunne, että unelmani voisivat joskus toteutua, että voisin joskus saada oman talon ja kasvimaan, omenapuita ja rätisevän takkatulen.

Unelmieni parisuhteesta ei koskaan loppuisi nauru, hellyys, läheisyys eikä kunnioitus toista kohtaan. Unelmieni parisuhteessa minun ei koskaan tarvitisis pelätä sitä, että minä ihmisenä tai minun hyvinvointini olisi kakkossijalla jollekin muulle asialle. Perhe tulisi aina ennen muuta, kaikki muu olisi toissijaista.

Annan tavoitteet:

1. opettelen kiittämään enemmän myös itse
2. yritän lisätä spontaaneja huomionosoituksia
3. yritän reagoida epämiellyttäviin yllätyksiin (esim. lyhyellä varoitusajalla ilmaantuvat Martin yllättävät työmatkat) hillitymmin, lasken ensin vaikka kymmeneen tai menen kylmään suihkuun seisomaan

Martin ihanneparisuhde:
Ihanneparisuhteessa sponttanius olisi arkea. Päätöksiä tehtäisiin nopeasti vaikkakin ne eivät aina toisi toivottua tulosta. Ihanneparisuhteessani asuisimme isossa miljoona kaupungissa kivassa kerrostaloasunnossa, olisi hyviä ravintoloita, kivoja puistoja sekä paljon erilaista tekemistä vaikka joka päivälle. Ihanneparisuhteessani en olisi ainainen ei mies vaan uskaltaisin unelmoida asioista vaikkakin ne voisivat olla tavoitettamattomissa. Ihanneparisuhteessani eläisin yhtä päivää kerrallaan, nauttisin jokaisesta päivästä enkä miettisi aina tulevaa. Ihanneparisuhteessani arvostaisin sitä mitä minulla on ja näyttäisin sen myös. Ihanneparisuhteessani osaisin priorisoida asiat paremmin.

Martin tavoitteet:

1. Kun olen kotona, haluan olla enemmän läsnä.
2. Kertoa useammin vaimolleni kuinka tärkeä hän ja lapseni on minulle.
3. Osata samaistua sekä ymmärtää vaimoni arkea paremmin.

Anna ja Martti

Harjoite 1: Mia ja Mika

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:


Mia:

Parisuhde parhaimmillaan on toista tukeva, kunnioittava. Ihannetilanteessa mies on maskuliininen, käyttäytyy naista kohtaan suojaavasti ja itsevarmasti. Elämä sisältäisi myös erotiikkaa vaikka arjessa olisivatkin pienillä eleillä toteutettu. Toivoisin tuntevani olevan rakastettu ja hyväksytty. Turvallisuus on myös tärkeä näkökulma itselle, että voi luottaa toiseen eikä tarvitse pelätä pettämisiä tms.

 Olen itse tyypiltäni illan virkku ja aamun torkku. Arvostan rauhallisia aamuja, jolloin saan keitellä kahvit ja syödä aamupalaa rauhassa. Sitten ihana kuuma suihku päälle ja pikku hiljaa kohti päivän seikkailuja. Aamuisin en kaipaa ketään vierelleni ennenkuin kahvikuppi on juotuna ja olen täysin hereillä. Siinä saattaa hyvinkin mennä puolikin tuntia :)

Olen itsekin pohtinut paljon parisuhteen vaiheita ja uskon, että yli 10 v yhdessäolon jälkeen sitä hakee sekä itsensä että parisuhteen rajoja. Mitä itse haluaa, miten haluaa tehdä. Ainakin itse olen hakenut omaa paikkaani vimmatusti, vaihtanut alaa ja vaikka sun mitä. Kuitenkin olen päätynyt omaan sisäiseen rauhaan ja siihen, että saan tehdä jotain mikä tuottaa minulle mielihyvää ja mitä kohtaan tunnen intohimoa. Jostain syystä intohimoni kohdistuu siihen, että voisin työkseni auttaa muita ihmisiä ja hakea lisää tietoa kaikesta mielenkiintoisesta.

Tässä, kun näitä asioita listaan niin sinällään parisuhteeni täyttää monia näistä kriteereistä. Mika antaa minulle vapauksia opiskella ja muutenkin molemmat saa tulla miten haluaa näissä tämän elämän puitteissa. Meillä on 4 lasta ja heidän harrastuksensa jne.

Yksi ihanneasioistani parisuhteessa on henkinen yhteys, että mies ymmärtää mistä puhun, kun puhun jostain minulle tärkeästä aiheesta. Hän osaa empatisoida puheissaan ja lempeästi yhdessä löytää ratkaisukeinoja. Tietynlainen tunneäly. Tämä on itselleni todella tärkeää ja aika usein tuntuu, että emme ainakaan ihan samalla tavalla koe mieheni kanssa tätä puolta. Ehkä se johtuu myös taustastani, kun itse olen elänyt koko elämäni tuntosarvet koholla ja varuillaan, että sitä aistii tosi nopeasti erilaisia tunnelmia. Ehkä liikaakin.

Usein olen miettinyt, että myös mulla on paljon opittavaa Mikalta: elämää ei pidä ottaa liian vakasti, ollaan rennosti, ei mietitä/ vatvota asioita liikaa, antaa mennä vaan ...

Suhteeseeni valitsen itselleni työstettäväksi läheisyyden lisäämisen, toisen huomioimisen ja koskettamisen henkisesti ja fyysisesti ja naurun. Haluan nauraa niin, että tanteereet raikuu. Teen sitä paljon ystävieni ja työkavereideni kanssa niin miksen aviopuolisoni kanssa?

--------------------------------------------------
 
Mika:

Hyvä parisuhde alkaa joka aamu hymyllä. On kiva herätä tähän päivään..tämä päivä on nyt ja tässä! Aurinko paistaa aamuisin ja tunnen raikkaan aamun heräävän tunteen aamulenkin aikana! Vau... tämä on mahtava startti päivälle jonka saamme jakaa kanssasi rakkaani...olen täynnä intohimoa elämään ja tähän päivään! Ihanaa kun sinäkin olet!

On ihanaa kun kotonamme on tänään niin siistin harmoonista ja aktiivinen tarmokkuus leijailee kotonamme ja suhteemme on täynnä positiivista virtaa. Tänään eletään täysillä ja pistetään menemään! Ei muuta kuin nokka eteenpäin! On ihanaa kun rakkaani olet niin elämänmyönteinen ja tahdot lähteä kohti tätä päivää täysin rinnoin!

Kun tulemme töistä, niin tapaamme jälleen kotona! On taas kiva nähdä kotonamme, jossa ruoan tuoksu leijuu ja saamme nauttia juuri tämän päivän illallisen yhdessä! Juuri me kaksi! Tai ehkä tänään on se päivä kun menemme ulos syömään...Vau miten hyvää ruokaa! On ihana touhuta kotona illallisen jälkeen ja harrastella yhdessä ja perheen kanssa! ja illalla on ihana kertoa sinulle miten ihanaa oli elää tämä päivä,,,sinun kanssasi!

Se mitä toivon parisuhteelta on se, että kumpikin elää tässä ja nyt ja täysillä! Nautimme tästä hetkestä ja tästä päivästä! Nautimme elämästä sellaisena kuin se on! Jaamme tämän tunteen yhdessä emmekä anna minkään asian tulla häiritsemään tätä päivää! On ihanaa, että olemme molemmat niin aktiivisen positiivisia ja tahdomme nauttia juuri tästä hetkestä! Meillä molemmilla on heikkoutemme ja hyväksymme ne toisissamme. Heikkoudet ovat rikkautemme, josta ammennamme voimaa ja joita kumpikin meistä kehittää itsessään. Annamme toisillemme tilaa kehittää heikkouksiaan. Kun kehitymme heikkouksissamme, sse vahvistaa parisuhdettamme!

Hyvä parisuhde on sitä, että joka päivä on hyvä fiilis elää yhdessä tätä päivää luottaen toiseen!
 
Vaihe 2
Elämässä on liian paljon "tylsiä rasitteita". Niin perheen kanssa kuin työssä. Jos pystyisin vähentämään näitä rasitteita, se vapauttaisi aikaa nauttia tästä päivästä ja parisuhteesta tänään! Meillä kummallaakaan ei ole juurikaan omaa aikaa, ei omia harrastuksia eikä yhteisiä harrastuksia.

Olemme tänään suhteessamme liian etäisiä, että voisimme aidosti nauttia huomisesta aamusta! Perhe-elämän rasitus ja se, että nukumme eri huoneissa loitontaa meitä. Tarvitsisimme enemmän aikaa toisille ja sellaista yhdessäoloa, jossa hyväksymme toisemme sellaisena kuin olemme. Aitoa yhdessäoloa. Suurperheellisenä tämä ei ole helppoa.

Elämässämme meidän kahden välillä on liian paljon ristiriitaa esim. ravinnon, rokotusten ym. suhteen. En tahtoisi että nämä asiat tekevät välillemme muurin. Tahtoisin että tämä lasten myötä elämäämme tullut muuri kaatuisi ja elämä jatkuisi rennommissa merkeissä.

Jotenkin elämästä pitäisi osata tehdä helpompaa? On kuitenkin yllättävän vaikeaa kyetä luopumaan jostakin asiasta, jota pitää taai jota on joskun pitänyt tärkeänä? Jos osaisin luopua asioista helpommin niin saisin tilaa jollekin uudelle!

Harjoite 1: Pi ja Su

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:

Ei oikein löytynyt rauhallista hetkeä paneutua tehtävään, joten vedeltiin molemmat ranskalaisilla viivoilla "minkälainen on hyvä parisuhde".

Pi:
- ehdoton sitoutuminen parisuhteeseen ja sen toimivuuteen
- kumpikin kannustaa toidta ja iloitsee toisen saavutuksista
- rehellisyys
- kyky puhua kipeätkin asiat auki
- kyky kuunnella toista, aidosti
- tasapuolinen osallistuminen arjen pyöritykseen
- aito läsnäolo
- seksuaalisen kipinän ylläpito
- tukiverkko
- hassuttelu ja hauskanpito
- samankaltainen arvomaailma
- arki sujuu mutkattomasti
- selvät sävelet lasten kasvatukseen liittyen
- molemmat tuovat uusia tuulia suhteeseen
- yhteisiä ystäviä
- yhteinen harrastus
- omaa aikaa
- tuntee itsensä viehättäväksi ja halutuksi
- molemmilla tilaa kasvaa ja kehittyä
- toisen arvostus

Su:
- perustuu rakkaudelle
- molemmat ovat tasa-arvoisessa asemassa, myös seksin osalta (molemmat tekevät aloitteita)
- on hauskaa toisen seurassa ja voidaan hassutella, viihdytään
- voi puhua toiselle asiat vapaasti
- molemminpuolinen tuki ja kiinnostus toisen asioihin, pitää osoittaa kiinnostusta
- samankaltainen elämänkatsomus ja arvot
- arki toimii (tehdään tasapuolisesti)
- oma vapaus
- seksuaalinen kiinnostus ja osoitus siitä
- tulee toimeen toisen suvun ja ystävien kanssa

Tässä päällimmäiset :) aika nopeesti riipastiin kasaan, joten jos syvällisemmin lähtis pohtiin niin löytyis muitakin.

Harjoite 1: Simo ja Nelli

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:


Simon unelmaparisuhde:
Ei olisi turhanpäiväistä kinaamista pikkuasioista.
Olisi yhteisiä unelmia, vaikka ne eivät koskaan toteutuisikaan.
Olisi aikaa myös toteuttaa lasten unelmia.
Huomioida ja avustaa toista osapuolta.
Löydettäisiin yhteinen päivärytmi
Yhteinen sävel
Ei syytettäisi toisia ensimmäisenä
Nellillä olisi normaalit työajat

Lupaan kehittää itseäni seuraavissa asioissa:
1. Yritän huomioida toista enemmän
2. Kuuntelen mitä toisella on sanottavaa
3. Toisen syyttäminen pois päivittäisestä käytöstä

Nellin unelmaparisuhde:Maailman komein mies minulla jo onkin, eli sitä ei tarvitse enää toivoa. En havittele kuitenkaan kuuta taivaalta, vaan unelmaparisuhteeni muodostuu pienistä huomionosoituksista, tasavertaisesta osallistumisesta suhteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ilosta, rakkaudesta ja luottamuksesta.

Voisimme istua hiljaa vierekkäin portailla auringonlaskua katsellen. Kokkaisimme yhdessä, siivoaisimme, myllertäisimme puutarhassa, viettäisimme aikaa yhdessä ystävien kanssa... Ohimennessään voisi toista hipaista ja katsoa hymyillen silmiin. Illalla saisi käpertyä toisen kainaloon nukkumaan. Pahan mielen yllätettyä toinen tulisi halaamaan ja saisi itkeä itkunsa tai purkaa pahanolonsa toisen tukiessa...

On tärkeää, että molemmat tuntisivat elävänsä, toteuttavansa tärkeäksi tuntemiaan asioita. Toisen mielipiteitä kuunneltaisiin ja kunniotettaisiin. Asioista osattaisiin keskustella rakentavasti, toinen toistaan syyttämättä.

Olisi aikaa niin kahdenkeskisiin hetkiin kuin perheenä yhdessäoloon. Pääsisi matkustelemaan ja näkemään niitä kaikkia kauniita paikkoja, jotka olivat tärkeitä jo suhteen alussa. Olisi myös sitä ihan omaa aikaa ja tilaa, omia harrastuksia ja ystäviä.

Nämä tuntuvat jotenkin niin tavallisilta toiveilta, että pitäisi olla itsestäänselvää, että kaikki nämä asiat toteutuisivat jo ihan arkipäivässäkin, mutta tällä hetkellä koen, että kaiken tämän eteen on todella ponnisteltava.

Lupaan kehittää itseäni seuraavissa asioissa:
1. Yritän olla aktiivisempi "kodinhoitaja" ja pihatöissä enemmän mukana.
2. Yritän vähentää hyökkäävää kommentointitapaani ja pitää joskus suuni kokonaan kiinni
3. Yritän joka päivä koskettaa jollain tavalla

Paljon muitakin tärkeitä asioita olisi mielessä, joita pitäisi omalla kohdalla kehittää, mutta jostain sitä on lähdettävä. Tiedän, että se ei ole helppoa ja minun pitää jossain osin itseni pakottaa.
 
Nelli ja Simo

Harjoite 1: Vahvero ja Heiverö

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:

Aika säännöllisesti teen harjoitusta, jonka nimi on "täydellinen päivä". Siis kuvittelen, millainen se olisi.

Koska akatemian 1. tehtävä tuntui jotenkin vaikealta, päätin analysoida aiemmin tekemieni mielikuvaharjoitusten satoa parisuhteen kannalta. Täydellisissä päivissäni on nimittäin aina samanlainen alku: Herään rauhassa aurinkoiseen aamuun ja hyvään oloon: olemus on kuosissa, on mukava nousta eikä tarvitse pelätä peiliä. Kiireetön tunnelma, aamukahvin keittely, aamu-ulkoilu leppoisasti. Olen omassa kodissani, omilla ehdoillani. Päivä ei ole loppuun asti suunniteltu. Joku on ehkä tulossa käymään, tai olen lähdössä jonnekin. Miten päivä aamuhetken jälkeen jatkuu, vaihtelee kulloisenkin haaveksimistilanteeni mukaan; mitä milloinkin koen tarvitsevani.

Parisuhteen kannalta tästä löytyi mielenkiintoista tietoa, kun pysähdyin tutkimaan täydellisen päivän hetkiä: mielikuvassani herään yksin, omaan tahtiini. Ei tarvitse huolehtia kuin itsestään. Myöhemmin päivässä on tilaa kohtaamiselle ja intensiiviselle kanssakäymiselle toisen (puolison?) kanssa, mutta sen aika ei ole omassa aamuhetkessäni.

Mielikuvani tunnelma on vaalea, aurinkoinen, kirkas, odottava. Kaikki ei ole vielä tapahtunut, vaan jotakin kivaa on tulossa.

Aavistelen, että nyt minulle tärkeää parisuhteessani on erillisyys, että saamme olla kaksi erillistä ihmistä. Nuorena solmitussa suhteessa ja yhteen kasvamisessa on se pieni ahdistus, että toisesta tulee toisen jatke. On vain "me sitä ja me tätä". Sitä luulee tuntevansa toisen täydellisesti, ja tietävänsä, mitä "me" ajattelemme tai miten "me" päätämme. Tai mitä "me" tarvitsemme.

On mukavaa välillä riittää itselleen. Että ei koko ajan tarvitse toista saataville. Tähän minä olen nyt kasvanut, ja ehkä Heiverökin omalla tavallaan. Keikkatyö ja erillään asuminen ovat tehneet hyvää - emmehän kumpikaan ole koskaan asuneet muuten yksin, reitit ovat kulkeneet suoraan lapsuudenkodeista opiskelijakommuuneihin ja sieltä yhteiseen kotiin. Oma makuuhuone minulla oli viimeksi lukioiässä - nyt olisi työhuone, jota en kuitenkaan osaa käyttää. Tätäkin kirjoitan keittiön pöydän ääressä.

Vielä olen kuitenkin ärsyttävästi riippuvainen Heiveröstä: en ole löytänyt omaa harrastusta ja tekemistä, vaan yritän aina toisinaan ehdottaa meille jotain yhteistä harrastusta (mikä sekin tekisi ihan hyvää). Mikäköhän siinä on, että vaikka kiinnostun monenlaisista asioista, en saa aikaiseksi yksikseni aloittaa uutta? Tässä kaupungissa minulla ei kyllä ole kaveripiiriäkään, mikään ei vedä minua kotoa koneen äärestä virkistymään.

Mielikuvan päivä on joiltakin osin totta jo nykyään: päivärytmimme ovat töiden takia niin erilaiset, että kun minä herään, Heiverö on ollut jo toista tuntia työssään. Herään ja nousen siis yksin, yleensä arkisinkin kiireettömästi. On ihanaa, kun aamulla ei tarvitse olla valmis fyysiseen läheisyyteen, vaan saa ottaa oman tilansa.

Vielä en kuitenkaan asu sellaisessa paikassa, jossa olisin kotonani. Tämä asuminen tuntuu liikaa Heiverön säännöillä pyörivältä ja vaivalloiselta: meistä kahdesta hän on se, jota enemmän ahdistaa epäjärjestys. Itse yritän pinnistellä, että aina muistaisin laittaa kaapinovet kiinni, nostaisin kahvikupin pöydältä tiskialtaaseen ja muistaisin käyttää leipälautasta. Miten se voi olla minulle niin vaikeaa, Heiverö kysyy, enkä minä osaa vastata. En minä tiedä. En minä ole aina ollut tällainen. Joskus aiemmin minä asetin kodissamme kasapäin sääntöjä ja siisteysvaatimuksia ja Heiverö joutui ponnistelemaan. Vieläkin hän joidenkin kotitöiden kohdalla kitkerästi toteaa, ettei osaa tehdä niitä "oikein" (siis niin kuin minä haluaisin ne tehtävän).

Olisi ihanaa oman aamuhetken jälkeen kohdata omalta taholtaan tuleva puoliso, hyväntuulinen ja virkeä. Tehdä jotakin. Ja yllättyä, yllättää itsensäkin sillä, miten hyvä yhdessä on olla.


Työstettäväksi valitsen seuraavat:

1) Projekti "oma huone".

Se voi olla oman työhuoneen fyysinen haltuunotto tai jotenkin muuten oman tilan raivaaminen tähän asuntoon ja elämään. Ja Heiverölle sama: jokin tila (työhuone?) on hänen omansa, mutta osa tilasta on yhteistä, eikä kummankaan yksin hallitsemaa. Yhteisen tilan säännöistä pitää varmaan vieläkin keskustella (rakentavasti).

Sama projekti kohdistuu kalentereihin: oma tila omaan kalenteriin. Meillä haasteellista on lähinnä se, että yhteinen vapaa viikonloppu on ehkä kerran kuukaudessa, lomia emme vuosikausiin ole voineet pitää samaan aikaan. Paineet yhteiselle ajalle ovat suuremmat, omaa aikaa molemmilla on kai riittävästi.


2) Hyvinvointi.

Itse olen vuoden aikana panostanut omaan hyvinvointiini fyysisesti. Sen myötä olen alkanut myös tuulettaa pääkoppaa ja tajuta tämän kasvamiseni ja muutokseni myös sisäisesti. Toki elämässä on vielä paljon ratkottavaa, työkuvioiden ja sosiaalisen elämän suhteen: ne eivät tyydytä alkuunkaan. Mutta kaikki ajallaan, nyt eniten kaihertaa parisuhde.

Samaan aikaan harmittaa se, että Heiverö stressaa töistä, kokee uupumusta ja pettyy asioissa, joissa en voi auttaa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä olisin itse jo aikaa sitten vetänyt hänen tilanteessaan omat johtopäätökseni ja ottanut lopputilin, hakenut uutta työtä tai lähtenyt opiskelemaan. Turhauttaa seurata sivusta, kun toinen voi huonosti, fyysisesti ja muutenkin. Ei energiaa riitä parisuhteen raikastamiseen, jos on ihan jumissa työssään, ymmärrän kyllä. Mutta en haluaa odottaa eläkevuosiin asti, että Heiveröllä olisi aikaa ja jaksamista myös yhteisen elämämme kehittämiselle.

Mitä sitä voisi tehdä? Yksi vaihtoehto olisi puhaltaa peli poikki, asettaa itse omat rajansa: näin kauan voin odottaa, ja sitten en enää.

1. harjoite: Tavoitteen määrittäminen

VAIHE 1:
Kerää tietoa siitä, mitä toivot, haluat ja tavoittelet. Mieti, millainen on parisuhteesi parhaimmillaan. Millaisena näet sen, kun kaikki on kohdallaan. Unelmoi! Luo siis itsellesi mielikuva ihanneparisuhteestasi, mitä kohti haluat mennä. Mielikuva ei ole riippuvainen todellisuudesta, siinä kaikki on mahdollista.

Varaa itsellesi rauhallinen hetki esimerkiksi lempituolissasi. Sulje silmäsi ja anna mielesi näyttää sinulle, mitä toivot ja mitä kohti haluat kulkea. Anna ajatustesi tulla ja mennä, tule niistä tietoiseksi, älä kuitenkaan jää niihin kiinni vaan anna kuvien jatkaa matkaansa ja tehdä tilaa uusille. Ole utelias. Tule tietoiseksi mahdollisesta sisäisestä puheestasi, mitä se kertoo unelmaparisuhteestasi. Millaisia tunnelmia, värejä tms. mielesi sinulle näyttää. Käytä tehtävään niin paljon aikaa kuin katsot sen tarvitsevan. Kirjaa havaintosi.

VAIHE 2:
Kun tavoitekuvasi on valmis, tunnista ja nimeä 2-3 asiaa, mitkä vaikuttavat tavoitteen toteutumiseen ja minkä kanssa haluat työskennellä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi ”opin kehumaan puolisoani”, ”arvostan itseäni”, ”karsin elämääni kuormittavat turhat tekemiset”...

Kurssilaisten on pyydetty tekemään tämä harjoite torstaihin 14.4. mennessä.
Lue kurssilaisten vastauksia