torstai 14. huhtikuuta 2011

Harjoite 1: Simo ja Nelli

1. harjoitteeseen (Tavoitteen määrittäminen) liittyvä raportti:


Simon unelmaparisuhde:
Ei olisi turhanpäiväistä kinaamista pikkuasioista.
Olisi yhteisiä unelmia, vaikka ne eivät koskaan toteutuisikaan.
Olisi aikaa myös toteuttaa lasten unelmia.
Huomioida ja avustaa toista osapuolta.
Löydettäisiin yhteinen päivärytmi
Yhteinen sävel
Ei syytettäisi toisia ensimmäisenä
Nellillä olisi normaalit työajat

Lupaan kehittää itseäni seuraavissa asioissa:
1. Yritän huomioida toista enemmän
2. Kuuntelen mitä toisella on sanottavaa
3. Toisen syyttäminen pois päivittäisestä käytöstä

Nellin unelmaparisuhde:Maailman komein mies minulla jo onkin, eli sitä ei tarvitse enää toivoa. En havittele kuitenkaan kuuta taivaalta, vaan unelmaparisuhteeni muodostuu pienistä huomionosoituksista, tasavertaisesta osallistumisesta suhteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ilosta, rakkaudesta ja luottamuksesta.

Voisimme istua hiljaa vierekkäin portailla auringonlaskua katsellen. Kokkaisimme yhdessä, siivoaisimme, myllertäisimme puutarhassa, viettäisimme aikaa yhdessä ystävien kanssa... Ohimennessään voisi toista hipaista ja katsoa hymyillen silmiin. Illalla saisi käpertyä toisen kainaloon nukkumaan. Pahan mielen yllätettyä toinen tulisi halaamaan ja saisi itkeä itkunsa tai purkaa pahanolonsa toisen tukiessa...

On tärkeää, että molemmat tuntisivat elävänsä, toteuttavansa tärkeäksi tuntemiaan asioita. Toisen mielipiteitä kuunneltaisiin ja kunniotettaisiin. Asioista osattaisiin keskustella rakentavasti, toinen toistaan syyttämättä.

Olisi aikaa niin kahdenkeskisiin hetkiin kuin perheenä yhdessäoloon. Pääsisi matkustelemaan ja näkemään niitä kaikkia kauniita paikkoja, jotka olivat tärkeitä jo suhteen alussa. Olisi myös sitä ihan omaa aikaa ja tilaa, omia harrastuksia ja ystäviä.

Nämä tuntuvat jotenkin niin tavallisilta toiveilta, että pitäisi olla itsestäänselvää, että kaikki nämä asiat toteutuisivat jo ihan arkipäivässäkin, mutta tällä hetkellä koen, että kaiken tämän eteen on todella ponnisteltava.

Lupaan kehittää itseäni seuraavissa asioissa:
1. Yritän olla aktiivisempi "kodinhoitaja" ja pihatöissä enemmän mukana.
2. Yritän vähentää hyökkäävää kommentointitapaani ja pitää joskus suuni kokonaan kiinni
3. Yritän joka päivä koskettaa jollain tavalla

Paljon muitakin tärkeitä asioita olisi mielessä, joita pitäisi omalla kohdalla kehittää, mutta jostain sitä on lähdettävä. Tiedän, että se ei ole helppoa ja minun pitää jossain osin itseni pakottaa.
 
Nelli ja Simo

5 kommenttia:

  1. Hei Nelli ja Simo,

    sympatiaa täältä suunnalta noiden työaikojen suhteen. Itse teen "epätyypillistä" työaikaa, viikonloppuisinkin usein töissä, Heiverö puolestaan piiiiiitkää työpäivää ma-pe.

    Millaisiakohan keskusteluita käytte tuon Simon viimeisen toiveen kohdalla?

    Aina sitä välillä miettii, että pitäisikö vaihtaa alaa, että saisi elää miehensä kanssa samassa rytmissä (ja muidenkin ihmisten, sukulaisten ja kaverien kanssa olisi mahdollista tavata edes joka kuukausi)..

    VastaaPoista
  2. Niin, tavallisia asioita, mutta silti joskus niin vaikeita toteuttaa... Mitenköhän tuon tavan tiuskia ja syytellä saisi muutettua tavaksi sanoa jotain ystävällistä tai kiittää. Sen kun keksisi ja vielä muistaisi arjessa, niin hyvä tulisi.

    VastaaPoista
  3. Nelli ja Simo! Annan teille heti jatkotehtävän.
    Kumpikin olette luoneet oivalliset ja ihanat arjen käyttöohjeet parisuhteesen.
    Käykää molemmet omat tekstinne läpi ja muuttakaa kielteinen myönteiseen muotoon - eli jos toive on, että ei halua nalkutusta, kirjoittakaa se, mitä haluatte tilalle. Poistakaa kaikki ehtolauseet, siis -isi-ilmaisut. Muuttakaa myös kaikki "yritän" -lupaukset aktiiviin.
    Kun olette tämän tehneet ajatuksella, istukaa yhdessä pohtimaan, miten tekstit muuttuivat, miltä ne nyt tuntuvat ja voisiko niistä olla ohjenuoraa, mitä lähteä seuraamaan arjessa... Tutkimusen iloa! - Anne

    VastaaPoista
  4. Nelli kommentoi: Tällä hetkellä elämme (tai Nelli) aika vauhdikasta aikaa, jossa tulevaisuudessa häämöttää ehkä päivätyö, mutta sitä varten on nyt raadettava ja työn ohessa vähän opiskeltavakin. Ajatukset pyörivät suurimmaksi osaksi tämän kaiken uuden ympärillä ja välillä jopa unohdan, että elämässä on paljon muutakin. Olen toki tosi innoissani tästä kaikesta, mutta samalla tuntuu, että tunteja on aivan liian vähän siihen kaikkeen mitä haluaisin muuten tehdä. Ja tietenkin huono omataunto siitä, että Simojoutuu uhraamaan vapaa-aikaansa minun vuokseni ja hoitamaan paljon lapsia yksin.
    Harmittaa tietenkin sekin, että olen kokonaan joutunut luopumaan aikapulan vuoksi omasta rakkaasta harrastuksestani, että saan viettää enemmän aikaa ja erityisesti iltoja lasten ja Simon kanssa.

    VastaaPoista
  5. Hei kokeilitteko tuota Annen ehdotusta muuttaa "ei tätä"-lauseet "lisää tätä" -muotoon? On aina helpompaa, kun tietää mitä kohti on menossa, eikä vain mistä haluaa pois.

    Mitäs jos tietoisesti alkaisitte aina kun mahdollista istua vierekkäin, ei vastakkain? Pieneltä tuntuva asia kuten istumapaikan valinta saattaa vahvistaa mielikuvaa, että olette kaikissa asioissa elämässä samalla puolella, samaa tiimiä. Tämä voisi vähänstää sitä syyttelyn ilmapiiriä, josta mainitsitte.

    Teillä on toisenne ja se on sellaista luxusta, mitä moni yksinelävä ja yksinhuoltaja kadehtii. Opintoineen, töineen kaikkineen - täyttä elämää, eikö?

    VastaaPoista