 |
Tehtävä on kaksiosainen:
1. Ensin sinä: keksi niitä asioita, jotka tuovat sinulle elämäniloa. Jaottele niitä ryhmiin sen mukaan, kuinka kauan aikaa niihin menee, esim. Afrikan-safari 2 viikkoa, zumba puolitoistatuntia, komediasarja tv:stä puoli tuntia, jäätelön syöminen puistonpenkillä 15 minuuttia. Jos elämä on täyttä, keskity keksimään niitä iloa tuovia asioita, joiden tekemiseen ei mene kauan. Etsi ja löydä myös niitä asioita, mitä elämässäsi jo nyt on ja nauti jokaisesta kaikilla aisteilla - alkaen kakkavaippojen hajusta kumppanin parran karheuteen tai hiusten silkkisyyteen. Miltä tuntuu olla elossa?
2. Sitten kumppani: Parhaissa parisuhteissa näyttää kuin siinä lähes kilpailtaisiin siitä, kumpi keksii lisää tapoja palvella ja ilahduttaa toista. Käytä koko viikonloppu jokainen mahdollinen tilaisuus toisen ilahduttamiseen. Ole kuin salainen ystävä: älä odota kiitosta ja kehuja, vaan yritä vilpittömästi miettiä, mistä juuri minun rakkaimpani voisi ilahtua, mikä tekisi hänen elämänsä vähän helpommaksi tai hauskemmaksi. Ja muista, että nyt on kyseessä se, mitä kumppanisi arvostaa, et sinä. Eli vaikka itse kuinka pitäisit lätkämatsin katsomisesta kavereiden kanssa, niin ehkä rakkaasi arvostaakin enemmän puhdasta kotia. Anna se siis aarteellesi! Tee tämä harjoitus, vaikka kumppanisi ei osallistuisikaan. Kun puolet suhteessa muuttuu, se muuttaa kokonaisuutta.
Kurssilaisten on pyydetty tekemään tämä harjoite maanantaihin 18.4. mennessä. Kaikki (muutkin kuin kurssilaiset) saavat kommentoida harjoitetta tai sen herättämiä reaktioita joko tämän tekstin kommentteihin tai osallistujien viestien perään!
Lue myös Olotilasta löytyvä Mia Halosen kirjoitus Palvele puolisoasi!
Tämän tehtävän haaste on minusta siinä, ettei toiselta saa odottaa kiitosta tai kehuja ilahduttamisteoista. Voisin kuvitella, että johonkin hyvään työhön vielä pystyy myöntymään, mutta jos "palkintoa" ei saakaan heti, innostus voi lopahtaa. Mutta varmasti kannattaa yrittää.
VastaaPoistaSen muuttaminen, mihin on totuttu, vaatii aikaa. Mikään ei tapahtu sormia napsauttamalla.
VastaaPoistaPyyteetön toisen ilahduttaminen on taitolaji, joka on myös opeteltavissa. Jos omat odotukset ovat voimakkaasti kiitoksissa, voi miettiä, ketä pohjimmiltaan haluaakaan "ilahduttaa"... - Anne
Näkeekö kukaan muu sellaista vaaraa, että toinen ikään kuin tottuu tähän ilahduttamiseen ja alkaa pitää sitä itsestään selvyytenä? Eli jos ilahdutan miestäni ja vien esim. hänen astiansa koneeseen, hän alkaa pian odottaa tällaista palvelua aina ja mököttää sitten, jos taas joku kerta sanonkin, että viepäs astiasi itse. Eli että ilahduttaja muuttuu orjaksi. Olisi hauska kuulla kommentteja tällaisesta ajatuksesta.
VastaaPoistaMielenkiintoinen näkökulma tämä orjuus näkökulma! Mitä olette, akatemialaiset ja muut,mieltä?? Kommentteja? - Anne
VastaaPoistaNiinpä onkin kyllä mielenkiintoinen! En ole ehkä aivan tältä kantilta ajatellut asiaa aikaisemmin. Toisaalta, jos en itse kanna jugurttipurkkeja roskiin, ne jäävät olohuoneen pöydälle. Kumpi siis on parempi, siivota ne vähin äänin pois, ja ehkä suostua "orjaksi", vai jättää ne siivoamatta? Itse en ainakaan jaksa aina toistaa samaa virttä enkä myöskään katsella kasvavaa purkkipinoa :).
VastaaPoistaEn usko, että itse alkaisin orjuuttaa miestäni vastaavassa tilanteessa, ehkä siksi en usko, että hänkään tekisi samaa minulle. Ihan samalla tavalle se miehenikin on aikuinen ihminen, kuten minä. Kyllä Martti sivoaa ja korjaa omia sotkujaan sanomattani, joskus kuitenkin jää sukka sinne, purkki tänne. Ei sinä sen kummempaa.
Sitä en ole ajatellut, että onko esim. pyykkäminen tällaista orjuuttamista. Meillä pyykin hoidan minä, Martti ei koskaan sekaannu siihen, en edes pyydä eikä hän tosin tarjoudukaan. Onko tuo, että ei tarjoa apuaan sitä, että vain olettaa minun pyykkäävän, pitää itsestäänselvyytenä, että aina on puhdasta vaatetta kaapissa? En ole ajatellut asiaa tarkemmin. Mielelläni minä pyykkään, puhdas pyykki tuoksuu ihanalta, mutta voisinkin ottaa asian puheeksi ihan mielenkiinnosta.
Tuo ilahduttaminen saattaa oikeasti mennä usein mieheltä huomaamatta :( ja kuitenkin se saattaa kuormittaa itseä aika paljonkin.
VastaaPoistaMielestäni liiankin usein naiset ehdottavat toisilleen nettipalstoilla joustamaan miehen tarpeiden mukaan, esimerkiksi, jos mies käy töissä. Tässä mennään helposti siihen, että joutuu 'kynnysmatoksi'. Tiedän, että tässä harjoituksessa se ei ole tarkoitus tietysti, mutta miesten kanssa joskus valitettavasti 'kun antaa pirulle pikkusormen...'
Meillä mies ilahtuu kovastikin siitä että minä olen siivonnut tai laittanut ruokaa. Sen on helppo ilahtua kun meillä nämä asiat tekee yleensä mies joten ei voi jäädä huomaamatta :D
VastaaPoistaYksi asia mikä ilahduttaa on myös se että teen eväät valmiiksi seuraavalle päivälle töihin.
Meidän suhteessa en voisi nähdä vaaraa että mies alkaisi nähdä näitä itsestään selvyytenä. Ehkä tässä onkin jujuna se että kukin punnitsee asioita jotka sopivat omaan parisuhteeseen. Suhteessa jossa nainen tekee suurimman osan kotitöistä ehkä ilahduttaminen voisi olla silloin muuta kuin siivoukseen liittyvää. Miten olisi hieronta tai jokin muu hemmottelu? Auton kesärenkaiden vaihto? tjms.
Minä haaveilen että joku päivä saisin heti aamusta lapset hoitoon, laittasin perusteellisen kynttiläillallisen joka odottaisi valmiina kun mies tulee töistä. Sen jälkeen voisimme mennä vaikka yhdessä elokuviin. Elämme niin hektistä pikkulapsi arkea että tämä olisi todellakin tarpeen. Toisekseen meillä on niin tiukka talous että syömme aika pelkistetysti samanlaisia arkiruokia ilman salaatteja :DD
HUOM! Meillä on 2.5 vuotias vanhin lapsi eikä lapset ole vielä koskaan ollut hoidossa! :DD Taidanpa alkaa heti järjestämään :)
Hyvä pointti tuo, että ilahduttamista pitää sovittaa kuhunkin parisuhteeseen. Jos nainen on aina ollut se, joka siivoaa, ei mies välttämättä huomaa mitään poikkeavaa tuossa ilahduttamismielessä tehdyssä kotityössä.
VastaaPoistaEn tiedä, pelkäävätkö kotitöitä välttelevät miehet sitä, että jos he kerran siivoavat, nainen alkaa odottaa sitä useamminkin?
Tämä on tosi hyvä juttu, tarkoitan parisuhdeakatemiaa ihan kokonaisuudessaan.
VastaaPoistaYksi pienoinen huomio: ilmeisesti oletetaan naisten olevan tämän(kin) (parisuhde)sisällön ensisijaisia kuluttajia. Tai ensisijaisesti teette tätä naisille. Esim. tässä harjoituksessa on oletusarvona tekstissä, että n a i n e n on "sinä" = nro 1. Ja mies "kumppani" = nro 2. Yritin lukea niin, että kumpi vain voisi olla nro 1 ja nro 2 . Ei ihan onnistunut. Se pikkujuttu tekee tästä samalla lähinnä heterosuhteessa elävien (naisten) palvelun.
Jos noilla oletusarvoilla tehdään, se on ihan ok. Sillä kuitenkiin vahvistetaan olemassaolevia konventioita, sen sijaan, että annetaan mahdollisuus tapahtua uusia asioita, pienin askelin muuttaa sitä kulttuuria, jossa naiset ovat ensisijaisia "parisuhteen huollosta" kiinnostuneita.
Siis mikä puolisoa ilahduttaa? Tuntuu että siivominen/pyykit menee monelta ohi.
VastaaPoistaEntä jos laittaa toiselle saunan tai kylvyn ja 'kylpytakiksi' laittaa esille kylpytakin, asusteen, öljyn, hajusteen tai varmuuskumin.
t, Kukkien jakaja
Toimii varmaan usein tuo ilahduttaminen, mutta jos puoliso on narsisti, niin ei. Narsisti nimittäin pitää itsestään selvänä, että toinen palvelee häntä ja hänen omat tarpeensa ovat etusijalla. Narsistin puolison onkin parempi ilahduttaa itseään, jotta jaksaa. Toiselta sitä on aivan turha odottaa.
VastaaPoistaHauskaa, että tehtävä on tuottanut ajatuksia! Yksi Anonyymeistä mietti, onko Parisuhdeakatemian sisältö ensisijaisesti heteronaisille suunnattua. Naiset todellakin näyttävät olevan kiinnostuneempia keskustelemaan parisuhteista, mutta yllättävän aktiivisiahan ja avoimiahan miehetkin täällä ovat olleet. Ja samanlaisia asioita myös homo- ja lesbosuhteissa käsitellään, työnjaosta alkaen. Kaikissa ihmissuhteissa toisen puoliskon muutos joka tapauksessa vaikuttaa koko suhteeseen, niin että ne pienet muutokset voivat lähteä ihan kummasta tahansa. Ja toisaalta, ketään ei voi pakottaa kasvamaan, muuttumaan, rakastamaan..
VastaaPoistaIlahduttaminen sillä tavalla, joka TOISESTA puoliskosta tuntuu ilahduttavalta tuntuu tosiaan olevan se haastavin asia. Innokkaimmin jalkahierontaa haluava tarjoaa sitä toiselle, vaikka kumppani ei siitä niin perustaisikaan. Jos on se osapuoli, joka yleensäkin huolehtii kodin siisteydestä, niin varmaan kumppani helposti pitää asiaa itsestäänselvyytenä. Toisaalta, olen itsekin ollut parisuhteessa, jossa kumppani piti itseään siivouksen yliasiantuntijana. Ei ollut kovin mukavaa, kun siivottuani yllätykseksi koko talon niin että pääsisimme heti kumppanin tultua viettämään iltaa, toinen alkoi heti kotiintultuaan imuroimaan.. Miksi turhaan edes yrittää, jos ei tulos kelpaa?
Harjoituksen tarkoitus oli joka tapauksessa yrittää nähdä maailma kumppanin silmin. Harjoittelua saa jatkaa koko kesän! <3
Terveisin Parisuhdeakatemian Mia