Harjoite 3: Simo ja Nelli

3. harjoitteeseen (Riitely) liittyvä raportti:


SIMO:

Mikä saa riitelemään?

-nalkutus
-kun toinen ei ota toista huomioon
-toisen käytös
-kun päivittäisiin rutiineihin tulee poikkeus
-raha-asiat
-toisen ennakkoluulot
-ivallinen nauru loukkauksen päälle
-erimielisyydet koskien arkea, perhettä...
 
Miksi riitelen?

-haluan antaa joskus takaisin, enkä vaan vastaanottaa paskaa koko ajan
 
Miten riitelen?

-sanallisesti
-henkisesti
-ylimielisesti
-mököttämällä

NELLI:

Mikä saa riitelemään?

Minua ärsyttää suunnattomasti Simon taipumus mököttämiseen ja välinpitämättömään käytökseen, jolloin aloitan itse nalkuttamisen ja asioiden jankuttamisen. Siitä joudumme aina yhä syvemmälle ja syvemmälle ja sitä kierrettä on vaikea katkaista. Olemme molemmat samanlaisia jääräpäitä, joten molempien on yhtä vaikea tehdä aloitetta tai hyväksyä toisen tekemää aloitetta sopuun.

Erimielisyyksiä tulee myös lastenhoidosta ja erilaisesta tavasta ratkaista lasten aiheuttamia "ongelmatilanteita". Simolta saan usein palautetta siitä, että leikin liian vähän lasten kanssa ja minä otan sen loukkauksena äitiyttäni kohtaan.

Työajoistani syntyy usein erimielisyyksiä. Olen paljon töissä viikonloppuisin ja juhlapyhinä ja Simo on silloin yleensä lasten kanssa. Itse pidän vuorotöistä. Simo on minulle kateellinen, koska kokee, että vuorotöistä johtuen minulla on enemmän omaa aikaa kuin hänellä.

Minut saa myös raivostumaan avuttomalla käyttäytymisellä ja maalaisjärjen kadottamisella. Usein ärsyttää myös se, että yritän tehdä paljon asioita Simon vuoksi/eteen, eikä hän ymmärrä/näe näitä tilaisuuksia tai tekoja. Yritän mm. järjestää hänelle vapaata lasten hoidosta silloin, kun itse olen töissä ja mummu tulee lapsia hoitamaan. Monesti kuitenkin kuulen, ettei hän ole mitään tehnyt ja minulle valittaa siitä, kun joutuu olla aina kotona lasten kanssa.

Raha-asioista tulee monesti riitaa, minä hoidan meillä laskujenmaksut sun muut ja välillä tuntuu, ettei hänellä ole hajuakaan siitä miten paljon menee mihinkin. Olen tarjonnut hänelle mahdollisuutta ottaa laskujen maksut ja kaupassa käynnit kontolleen, mutta ei se kuitenkaan sitten enää niin paljon kiinnosta.

Peruskotitöistäkin joskus riitelemme, (nyt jo vähemmän, kun lapset ovat jo sen verran isompia) mutta jokin aika sitten sovimme, että Simo valitsee jonkun sisäkotityön mitä tekee ja valitsi pyykinpesun. Sen onkin sitten hoitanut hienosti. Toki täytyy kehuakin, että kyllä hän sitten siivoaakin välillä. Simo haluaisi, että osallistuisin enemmän hänen kanssaan pihatöihin. Nyt on ensimmäisen kerran tuntunut siltä, että oikeasti ehdin tehdäkin ulkona jotain, sen sijaan, että tarvitsisi koko ajan katsoa lasten perään. Minä taas puolestani toivoisin, että tekisimme enemmän yhdessä esim pyörälenkkejä, kävelylenkkejä jne. Siihen en ole saanut Simoa houkuteltua vaan hän on sitä mieltä, että kyllä kottikärryillä mullan ajaminen yhden lenkin päihittää...

Riitelemme myös siitä kun Simo katsoo tv:tä ja minä olen netissä... kumpi meistä on tässä suhteessa pahempi...

Simo tuntuu myös monesti loukkaantuvan siitä, kun patistan häntä olemaan aktiivisempi ystävien ja harrastusten suhteen. Jotenkin hän kokee, ettei ole saanut täällä asuessaan sitä parasta ystävää ja on jotenkin katkeran oloinen siitä minulle. Minua tietenkin harmittaa, ettei minun ystävistäni ole kelvannut hänelle kukaan hyväksi ystäväksi, vaikka toki tiedän senkin, että kemian täytyy ystävien kesken synkata...

Joskus riitaa aiheuttaa myös toisen suku ja huomautukset siitä, että miten minä muistutan ikävällä tavalla äitiäni ja hän isäänsä.

Ruuasta ja ruuanlaitosta olemme saaneet usein mojovan riidan aikaan, sillä minusta Simolla on paljon periaatteisiin liittyviä ruokarajoitteita. Minulla itselläni on monia ruoka-aineallergioita ja minua harmittaa, että hänen periaatteiden vuoksi joudumme syömään melko yksipuolista ruokaa... Jotenkin tässä suhteessa näen pienen valonpilkahduksen tunnelinpäässä, sillä emme ole ihan hirveästi aiheesta viime aikoina tapelleet. Olen kuitenkin ottanut myös sen kannan, että ruokalistalla on myös niitä, joita hän vastustaa, koska haluan itselleni ja lapsilleni tarjota mahdollisimman monipuolista ruokaa. Olen myös toivonut, että hän osallistuisi ruuanlaittotouhuun edes kattamalla pöydän, niin tuntuisi siltä, että teemme arkea yhdessä, koska siitä niin usein myös kinastellaan, että emme tee yhdessä muuta kuin riitele...

Minua loukkaa myös se, että kaikissa ikävissä asioissa verrataan tilannetta Ruotsiin ja todetaan kuinka paljon paremmin asiat siellä ovat ja kuinka paljon kauniimpaa siellä on jne.

Miksi riitelen?
 
Haluan sydämestäni löytää ikävään tilanteeseen ratkaisun ja olen huolissani, huomaan kuitenkin tämän ajavan aina vaan tilannetta pahempaan suuntaan, Ehkä jollain tapaa alan toivoa, että simo näkisi itsessään ja omassa käyttäytymisessään myös parantamisen varaa ja osaisi joskus antaa periksi ja pyytää anteeksi, jos on minua loukannut.
 
Miten riitelen?

Nalkutan, jankutan, mutisen, mökötän, pidän mykkäkoulua, huudan, itken, lähetän tekstitviestiä, kiroilen, puhun päälle... Yritän kuitenkin saada aina jollain keinoilla kommunikointiyhteyden ennenpitkää toimimaan, mutta riitatilanteessa Simo ärsyyntyy siitäkin, kun kyselen liikaa ja "leikin Dr Philiä". En kuitenkaan nimittele tai päästele sammakoita suustani, vaan koen seisovani sanojeni takana ja pystyn samat asiat sanomaan ja perustelemaan muulloinkin.

Täytyy nyt vielä tähän lopuksi todeta, että jätimme tehtävän tekemisen aivan viimetinkaan, koska meillä oli aivan mielettömän upea viikonloppu yhdessä ja perheenä ja emme halunneet tunnelmaa latistaa miettimällä riitojamme...

Terv. Simo ja Nelli