Muistatko, miten kutkuttavaa nuorena oli pussailu kesäyössä? Miltä tuntui pitää kädestä teini-iän ihastusta? Miten nuorena parina haaveili siitä, kun saisi viettää kokonaisen yön yhdessä? Sinkkuna unelmoi, että olisi joku kenen kehon lämmön tuntisi lähellään, kun yöllä havahtui unesta?
Nyt sinulla on kumppani, jonka kanssa saat kokea kaikkea tätä, ja vielä enemmän. Tämänkertainen tehtävä on nauttia siitä! Mene lähelle, silitä, kosketa, suutele, halaa, pussaile, hiero, kyhnytä, nuuhki, hivele, tunnustele, helli.. Moninkertaista päivän halihetket. Käperry kainaloon. Ota kädestä kiinni. Silitä ohimennen. Suutele kiihkeästi tuulikaapissa. Hivele selkärangan nukkaa. Nauti kumppanistasi, itsestäsi, läheisyydestänne, tuttuudestakin. Tunnustele, miten tämän ihmisen kokisi uutena. Katso rakastavin silmin rakastasi, koske rakkaudella. Anna lämmön virrata käsistäsi ja muista ottaa hellyyttä myös vastaan.
Jos läheisyys johtaa muuhunkin, niin sekin sopii. Vaikka seksi on ainoa asia, jota ei parisuhteen ulkopuolelta sovi hakea, nyt ei olla seksikeskeisiä. Ei mitään paineita, ei suorittamista, vaan rentoa hyvää oloa ja iloa. Aistit avoimina, voimakkaasti elossa, tässä ja nyt, tämän ikäisinä, tämän näköisinä, näillä kokemuksilla. Jos intohimoa kehittyy, niin hyvä. Rakastelu voi olla se liima, joka saa muistamaan, miksi tämän ihmisen valitsin. Jos kaipaat alkuaikojen intohimoisia hetkiä, järjestä pieniä salaisia kohtaamisia. Rakkautta voi edistää ja kasvattaa välillä sanomatta sanaakaan. Mitä keinoja keksit tällä viikolla lisätä fyysistä läheisyyden tunnettanne ja keskinäistä hellyyttä?
Tähän harjoitteeseen pyydettiin osallistujilta vastauksia maanantain 2.5. aikana. Tämän viestin kommenteissa kuka tahansa voi ottaa kantaa aiheeseen. Tuntuuko ajatus kumppanista ja suhteesta nauttimisesta mieluisalta?
Lue osallistujien harjoiteraportteja
Katso kaikki harjoitteet
Lue Yle Olotilasta Mian artikkeli Seksiä, suukkoja ja parisuhteita
Tää onkin aika mielenkiintoinen tehtävä. Näin vappuviikonloppuna varmaan aika moni on liikkeellä jossakin neljän seinän ulkopuolellakin, ehkä jopa estoja vähentävän skumppalasillisen voimin..
VastaaPoistaMiten teillä muilla suhtaudutaan hellittelyyn toisten läsnäollessa tai julkisilla paikoilla? Onko se luontevaa vai noloa, onko teillä tarve osoittaa kuuluvanne toisillenne?
Miten suhtaudutte nähdessänne toisia pareja, jotka hellivät toisiaan enemmän tai vähemmän estoitta? Omista reaktioistaan voi ehkä hoksata jotain, jota ei ole tullut (vielä) ajatelleeksi..?
Nelli: Meillä ainakin Simo heittäytyy enemmän hellittelyyn kodin ulkopuolella ja ihmisten joukossa. Olen siitä joskus maininnutkin, koska ihmettelen mistä saa silloin enemmän syytä hellään käytökseen...?
VastaaPoistaJuu tämä on kieltämättä mielenkiintoinen tehtävä ja ikävä kyllä meille aika haastellinen. Mietinkin yksi päivä koskakohan tehtäväksi tulee fyysinen läheisyys. Meillä on vauvan syntymän jälkeen (7 kk) hellyys, siis sellainen seksuaalinen hellyys, tippunut lähelle nollaa. Pussaamme päivittäin heippa-pusut ja yleensä hyvänyönpusutkin, mutta emme ole suudelleet kertaakaan vauvan syntymän jälkeen. Ja tästä voitte varmaan arvata, että seksiäkään ei ole ollut vielä kertaakaan vauvan tulon jälkeen. Mielenkiinnolla odotan Martin reaktiota, kun hän näkee tämän tehtävänannon.
VastaaPoistaNelli kommentoi: Kyllä meillä ainakin suhde muuttui täysin lasten synnyttyä. Kaikki sellaiset pienet läheisyyden hetket, esim tv:n katsominen toisiinsa nojaten, toisen silittäminen, hipaisut, kehut jne vaan jotenkin unohtuivat. Nyt molemmat odottaa toiselta sitä aloitusta, koska molemmat sellaisia hetkiä kuitenkin kaipaavat. En tiedä lasketaanko se väsymyksen piikkiin, arkipäiväistymisen piikkiin vai mihin. Meilläkin voi yhtäkkiä kulua kuukausi jos toistakin seksin välillä.
VastaaPoistaTässä yhtenä iltana suudeltiin, tuntuihan se ihan hyvältä, mutta myös hieman kömpelöltä ;D
Meillä tietenkin on vaikuttanut molempien jaksamiseen se, että olen 3-vuorotöissä ja lapset ovat herätelleet paljon ja monen monia öitä olemme lasten vuoksi eri huoneissa. Huomasin jo yhteen vaiheeseen, että minun oli jopa vaikea nukkua Simon vieressä, koska olin niin tottunut nukkumaan yksin. Nyt hiljalleen meillä on ollut, että lapset ovat nukkuneet läpi yön omissa huoneissaan ja minä olen pakottanut itseni taas nukkumaan yhteiseen petiin.
Mutta jos se yhtään lohduttaa, niin olen kuullut että monissa muissakin pikkulapsiperheissä näin on käynyt.
Siinähän on tietysti se haaste saada pidettyä suhdetta kuitenkin yllä niin ettei tarvitsisi miettiä eri teille lähtemistä....
Kiinnostavia kommentteja! Niin kuin huomasitte, tässä harjoituksessa haetaan vaan sitä hyvää läheisyyttä, ilman suorituspaineita. Mutta kun tarpeeksi aikaa kuluu, niin suutelemiseenkin tulee jo kynnys.
VastaaPoistaKun joka paikka tursuaa seksiä, välillä oma elämä saattaa tuntua tosi kuivalta. Keitähän ne oikein on, joilla on vuodesta toiseen vilkasta ja hellää seksielämää parisuhteessaan? Mutta jos kerran on parisuhteessa, niin jotain voi varmasti tehdä läheisyyttä lisäämäänkin?
Lämpöä toivottaa Mia Parisuhdeakatemiasta
Tärkeä harjoitus
VastaaPoistaKunpa tämän itse muistaisi. Kuinka usein kaipaan toisen kosketusta ja hellyyttä, puhumattakaan seksistä. Ja kuinka vähän olen itse aloitteellinen ja miten vähän osoitan rakkaalleni hellyyttä ja romantiikkaa. Hän on kuitenkin mulle se tärkein ja kultaisin ihminen.
Olen toisessa liitossa oleva liki 50-v. mies. Edell. liitto pitkä ja lapsia paljon. Koskaan en kokenut seksivähyyttä lasten vuoksi tai yöunien menetystä. En joutunut nukkumaan eri huoneessa eikä lasten äitikään. Katraamme oli ihailtavan terve ja hyväuninen.
Uudessa liitossa eivät enää lapset ole hellyyden tiellä. Kieltämättä on mukava antautua seksille milloin vain. Työpaineet ja stressi tuovat haastetta hellyyspuolelle, sen myönnän, mutta en mä voi kyllä valittaa seksivajetta, pari kertaa viikossa, vaikka toki enempikin maistuisi.
Miehellä on iso vastuu näissä asioissa, sillä naisen syttyminen ei ole ihan saman mekanismin tulosta kuin miehen. Mutta asia on kuitenkin yhteinen, eikä kaikkea voi eikä pidä sysätä miehen kontolle.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että seksin eteen kannattaa sitten vaikka pinnistellä - kuten parisuhteenkin ja samassa nipussahan ne menevät. Jos tulee heikkoja aikoja, ne pitää taistella yhdessä yli eikä luovuttaa.
Olisin tarvinnut NIIN tätä ohjelmaa jo vuosi takaperin. Meni 27v.liitto hajalle (ei toisen takii) vaan jonkun "tyytymättömyyden" ja etten osannut tarpeeksi huomioida tai kiittää. Silloin kun toinen murjottaa kuukausitolkulla eikä avaudu mitenkään yrityksistä huolimatta, olisi tälläisia harjoituksia ollut upea tehdä, kun ne olisi ollut ikäänkuin JONKUN TOISEN alulle panemia juttuja. Itse ei moni keksi tai kehtaa moiseen toista pyytää ja siksi olenkin kovin pahoillani, että nää hommat tuli mulle puolitoista vuotta liian myöhään. Nyt vaan menee aika harmitteluun ja päivittäiseen parkumiseen, sillä mitä olsikaan voinut tehdä pelastaakseen 27v. yhteistä elämää.....
VastaaPoistaParisuhde ja seksi menevät samassa nipussa - näinhän se juuri on! Lukion biologian opettajani, leskeksi jäänyt kuusikymppinen nainen, puhui hyvän seksielämän tärkeydestä: kun seksi toimii, niin muutkin asiat suhteessa järjestyvät.
VastaaPoistaNaisilla usein tuntuu, että koko muun elämän pitäisi olla täydellistä, ennen kuin voisi harrastaa seksiä. Miten on, miehet, onko tämä teillä päinvastoin? Eli kun on hyvää seksiä, niin se luo muitakin hyviä fiiliksiä parisuhteeseen ja lisää yhteenkuuluvaisuutta?
Kysyy Parisuhdeakatemian Mia
Hei 27-vuotisesta liitosta eronnut, olipa sitten harmi, ettette ehtineet kokeilla näitä (tai muita) harjoituksia liittonne pelastamiseen. Mutta kieltämättä tuntuu kivalta ajatella, että näistä Parisuhdeakatemian harjoituksista on voinut jollekin olla aivan todellista apua. Tämä vertaistukipuoli muiden pariskuntien kanssa on myös hyvä: samojen asioiden kanssa muutkin näyttävät painivan liitoissaan. Ja samoista asioista muutkin ovat selvinneet!
VastaaPoistaParisuhdeterapiaan ja avioliittoleireille on monelle aivan liian korkea kynnys lähteä. Jos parisuhde on elämässä ykkösenä, niin sen eteen todella kannattaa tehdä kaikkensa - yksi viikonloppu tai viikko ei ole paljon pyydetty, vai mitä?
Vielä: nyt olet varmaan jo harmitellut ja parkunut tarpeeksi mennyttä 27 vuotta. Eroseminaari voisi olla hyvä idea, jos vielä on paljon käsittelemistä (niin kuin noin pitkän liiton jäljiltä varmaan on). Nyt sinulle on kertynyt valtavasti taas elämänkokemusta, jolla rakennat seuraavasta suhteesta entistä paremman. Sinulla on paljon annettavaa. Elämä on parempaa jaettuna kuin yksinään.
Lämpimin terveisin Parisuhdeakatemian Mia
Heippa!
VastaaPoistaHienot sivustot ja paljon asiaa, toivottavasti saan oman miehen myös innostumaan aiheesta!
Vinkkinä muille pienen lapsen/lasten kanssa eläville pariskunnille voisin sanoa, että meillä ei ole totuttu eri huoneisiin, kun lapsi nukkuu samassa sängyssä ja huoneessa vanhempiensa kanssa. Toki tässä miinuspuolena se, että se oma intiimihetki ei enää iltaisin sängyssä onnistu, kun siellä pieni käärö tuhisee, mutta mikäs sen parempaa kuin keksiä joku muu paikka viritellä hyvää tunnelmaa!
- Trinde
ps. Kyllä meilläkin kaikesta huolimatta meni yli puoli vuotta lapsen syntymästä, ennen ensimmäistä seksikertaa. Ja vasta nyt (lapsi on jo kohta 1,5vuotta) on alkanut taas inspiraatio petipuuhiin uudelleen syttyä.
Niin, elämä on erilaisia vaiheita. Hyvin usein perheen perustamisen ja ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen iskee epäusko: tätäkö tämä on loppu elämän?! Jostain syystä ei ole osattu valmistautua muutokseen - mistähän se johtuu?
VastaaPoistaYhdessä pärjämistä auttaa paljon se, että hyväksyy elämään liittyvät eri vaiheet. Se on sitä yhdessä kasvamista samalla. - Anne