Parisuhdeakatemiassa olemme yhdessä eläneet parisuhteellista elämää nyt muutaman viikon. Akatemialaiset ovat fiksuja, aikuisia ihmisiä, joilla on elämänkokemusta. Voisimmeko kaikki oppia toisiltamme?
Usein oman elämänsä keskellä on vähän sokea. Jos pystyisi katsomaan elämäänsä hieman ulkopuolisen silmin, näkisi varmasti selkeämmin niitäkin asioita, jotka elämässä ovat hyvin ja joista voisi olla kiitollinen. Ulkopuolisen silmin kaikki harmistuksen aiheetkaan eivät välttämättä näytä niin merkittäviltä – ja jos näyttävät, niin silloin voi tehdä asioille jotain.
Tällä kertaa tehtävänä on a) ensin lukea muiden parisuhdeakatemialaisten kertomukset ja sitten b) kertoa, mitä olet/olette tämän prosessin aikana oppineet itsestänne ja parisuhteestanne. Onko muilla ollut samankaltaisia tarinoita ja voisiko toisten ratkaisuista ottaa oppia? Mitkä harjoitukset ovat teillä olleet toimivimpia ja tärkeimpiä? Millaisia aioita olet oivaltanut, mitä olet alkanut ajatella tai tehdä toisin? Miten aiot jatkaa?
Läheisyysharjoitusta kannattaa jatkaa myös, etenkin jos ei niin kauheasti halituta: silloinhan harjoitukselle juuri onkin tarvetta!
Tähän harjoitteeseen pyydettiin osallistujilta vastauksia maanantain 9.5. aikana. Tämän viestin kommenteissa kuka tahansa voi ottaa kantaa aiheeseen.
Lue kurssilaisten vastauksia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti