Parisuhdeakatemiassa  olemme yhdessä eläneet parisuhteellista elämää nyt muutaman viikon.  Akatemialaiset ovat fiksuja, aikuisia ihmisiä, joilla on  elämänkokemusta. Voisimmeko kaikki oppia toisiltamme? 
Usein oman  elämänsä keskellä on vähän sokea. Jos pystyisi katsomaan elämäänsä  hieman ulkopuolisen silmin, näkisi varmasti selkeämmin niitäkin asioita,  jotka elämässä ovat hyvin ja joista voisi olla kiitollinen.  Ulkopuolisen silmin kaikki harmistuksen aiheetkaan eivät välttämättä  näytä niin merkittäviltä – ja jos näyttävät, niin silloin voi tehdä  asioille jotain.
Tällä kertaa tehtävänä on a) ensin lukea muiden  parisuhdeakatemialaisten kertomukset ja sitten b) kertoa, mitä  olet/olette tämän prosessin aikana oppineet itsestänne ja  parisuhteestanne. Onko muilla ollut samankaltaisia tarinoita ja voisiko  toisten ratkaisuista ottaa oppia? Mitkä harjoitukset ovat teillä olleet  toimivimpia ja tärkeimpiä? Millaisia aioita olet oivaltanut, mitä olet  alkanut ajatella tai tehdä toisin? Miten aiot jatkaa? 
Läheisyysharjoitusta  kannattaa jatkaa myös, etenkin jos ei niin kauheasti halituta:  silloinhan harjoitukselle juuri onkin tarvetta!
Tähän harjoitteeseen pyydettiin osallistujilta vastauksia maanantain 9.5.  aikana. Tämän viestin kommenteissa kuka tahansa voi ottaa kantaa   aiheeseen.
Lue kurssilaisten vastauksia
 

 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti